Heti aamulla soitin vakiparturilleni ja sainkin aikaisen ajan. Olen nyt käynyt tässä samassa paikassa lähes 10 vuotta , yhteensä siis noin 100 kertaa ja en kertaakaan muualla. Olen aika uskollista lajia. Juteltiin niitä näitä ja tuo reilu vartti kului joutuisaan.

Influenssarokotus ei tänään onnistunutkaan, koska terveydenhoitaja oli sairaslomalla itse.

Töissä oli hieman surullinen tunnelma, koska kolleegani isä on erittäin vakavasti sairaana ja tekee kuolemaa. Kolleega itse pitää vapaapäivän huomenna ja matkustaa katsomaan isäänsä 250 km päähän, jos vielä ehtii elossa näkemään. Vaikeaahan tuollaisessa tilanteessa on sanoa mitään. Tärkeintä lieneekin vain läsnäolo. Erotessamme sanoin muutaman sanan ja toivotin voimia.

Huomenna on jalkapallon vuoro. Menen katsomaan Suomi - Armenia EM-karsintaottelua Finnair Stadionille. Itse asiassa tämä on ensimmäinen jalkapallo-ottelu jota menen katsomaan tänä vuonna. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.