Aika harmaa päivä tänään. Syystä tai toisesta fiilikset eivät olleet hyvät. Apeutta,kireyttä ja tyhjyyttä. Mutta päivät nyt vain ovat tälläisiä, joskus parempia joskus huonompia. Ehkä elämäni vain on tälläistä syklistä aaltoliikettä. Sen kummempia syitä asioihin on turha alkaa pohtia. Asiat ja olotilat on vain hyväksyttävä. Määrätynlainen ylpeys ja itsekeskeisyyshän tämä tietysti on, kun suhteellisuudentajun kadottaneena kieltäydyn näkemästä elämäni hyviä asioita, joita totisesti on paljon. Näköalattomuus - sepä se !

Töissä kuuntelin parin tunnin esitelmää erilaisista prosesseista, joita tulee noudattaa työtehtävissä. Eipä oikein kiinnostanut nyt tälläinen teoreettinen jaaritus.

Illalla ei lenkki maittanut. Huomenna on uusi päivä ja uudet kujeet.